• "Eliminate Your Project Waste"
Thumb

Miksi niin monet projektit epäonnistuvat?

Useat tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan megaprojektien haasteita ja onnistumistekijöitä sekä syitä siihen, miksi niin monet suuret hankkeet eivät pysy aikataulussa, budjetissa tai saavuta laatuvaatimuksia.

Miljardiluokan megaprojektit kasvattavat osuuttaan alalla, mutta vain harva valmistuu aikataulussa ja budjetissa. 98 % megaprojekteista kärsii yli 30 % kustannusylityksistä, ja 77 % on vähintään 40 % myöhässä.

Johtopäätökset korostavat, että projektien onnistumisen kannalta keskeistä on realistinen suunnittelu, skaalautuvat toimintamallit ja vahva riskienhallinta.

Tutkimuksissa on todettu, että pienemmissä projekteissa korostuvat samankaltaiset haasteet kuin suurissa hankkeissa, esimerkiksi optimistinen aikataulutus, resurssien riittämätön suunnittelu ja projektien hallinnan työkalujen puutteet. Tutkimuksissa on myös tuotu esiin, että pienemmissä projekteissa on suurempi joustavuus ja mahdollisuus nopeisiin korjaustoimiin, mutta ne voivat kärsiä samoista ennakoinnin ja riskienhallinnan puutteista kuin suuremmat projektit.

Tutkimukset osoittavat, että projektitoiminnan kehitys on edennyt hitaasti, ja monet hankkeet toistavat samoja virheitä, kuten optimismiharhaa ja puutteellista suunnittelua. Erityisesti korostuu ns. “iron law of megaprojects” -periaate: lähes kaikki suuret hankkeet ylittävät budjetin ja aikataulun. 

Kehityksen tueksi suositellaan dataperusteista lähestymistapaa, jossa käytetään historiallisia tietoja ennusteiden ja suunnitelmien parantamiseen. Tämä voi merkittävästi edistää projektien hallittavuutta ja lopputulosta.

Haluatko kuulla lisää?

Olemme täällä auttaaksemme sinua saavuttamaan tuloksia

+358 (0) 40 5535 790

Projektitoiminnassa esiintyviä haasteita, joita ratkaisemme

Useat tekijät selittävät heikkoa tuottavuutta ja kustannustuloksia. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Riittämätön määrittely. Johtaa projektin laajuuden hallitsemattomaan kasvuun, antaa tilaa lisätoiveille ja muutoksille, mikä vaikeuttaa aikataulun ja budjetin hallintaa.
  • Huono organisointi. Päätöksenteko- ja hankintaprosessit eivät ole riittävän nopeita tai laajamittaisia.  
  • Riittämätön viestintä. Raportoinnin epäjohdonmukaisuudet tarkoittavat, että aliurakoitsijoilla, urakoitsijoilla ja tilaajilla ei ole yhteistä käsitystä projektin edistymisestä milloinkaan.
  • Puuttellinen suorituskyvyn hallinta. Ratkaisemattomat ongelmat kasaantuvat viestinnän ja vastuun puutteen vuoksi.
  • Sopimusväärinkäsitykset. Hankintatiimi neuvottelee yleensä sopimuksen, joka on lähes aina monimutkainen ja tiivis. Ongelmatilanteessa projektipäälliköt eivät välttämättä ymmärrä, miten edetä.
  • Yhteyksien ja läpinäkyvyyden puute. Suunnittelussa on eri tasoja, korkealentoisesta valmistelusta päivittäisiin ohjelmiin. Jos päivittäinen työ ei valmistu, aikatauluttajien pitäisi tietää siitä – mutta usein he eivät tiedä – jotta he voivat päivittää prioriteetteja reaaliajassa.
  • Heikko lyhyen aikavälin suunnittelu. Yritykset ymmärtävät yleensä hyvin, mitä pitää tapahtua seuraavan kahden tai kolmen kuukauden aikana, mutta eivät yhtä hyvin sitä, mitä pitäisi tapahtua seuraavan viikon tai kahden kuluessa. Tämän seurauksena tarvittava kalusto ei ehkä ole paikalla.
  • Riittämätön riskienhallinta. Pitkän aikavälin riskejä pohditaan usein huolellisesti; työmaan akuutteja riskejä ei kuitenkaan yhtä paljon.
  • Rajoitettu osaamisen hallinta. Yritykset suosivat tuttuja ihmisiä ja tiimejä kysymättä, mistä voisivat löytää parhaan osaamisen kuhunkin tehtävään.