Työn tuottavuuskehitys nousuun

Suomi on takamatkalla työn tuottavuudessa ja IT-investoinneissa

Viime vuosikymmenen aikana olemme nähneet merkittävää digitaalista muutosta eri sektoreilla maailmantaloudessa. Tämä muutos on korostanut tietoteknologian (IT) investointien merkitystä tuottavuuden ja talouskasvun ajurina. Tarkasteltaessa Pohjoismaista aluetta, voidaan havaita selvä ero Suomen ja Ruotsin IT-investointien sekä niistä seuraavien vaikutusten välillä tuottavuuteen ja talouskasvuun. Tämä blogikirjoitus pureutuu tähän eriarvoisuuteen, tarjoten näkemyksiä IT-investointien roolista talouskasvun ajajana.

Vaisu työn tuottavuuskehitys on Suomen talouden riesana

Ruotsin IT-investoinnit ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin Suomen. Vuosina 2011 ja 2019 välillä, Ruotsin investoinnit IT-laitteistoihin ja ohjelmistoihin muodostivat 4,4% heidän bruttokansantuotteestaan (BKT), verrattuna vain 2%:iin Suomessa. Tämä ero IT-investoinneissa on vaikuttanut merkittävästi tuottavuuteen. OECD:n tilastojen mukaan vuodesta 2007, ennen finanssikriisiä, vuoteen 2021 mennessä, Suomen tuottavuus kasvoi vain kaksi dollaria työtuntia kohti, kun taas Ruotsissa tuottavuus nousi 65 dollarista 74 dollariin työtuntia kohti. (lähde: KL)

Investointi tulevaisuuteen: case Suomi

Suomen teollinen tuottavuus on edelleen korkea, mutta se ei riitä, kun navigoimme laajan siirtymän kohti tietoyhteiskuntia. Teollisten hyödykkeiden kysyntä ei kasva kovin voimakkaasti. Markkina on jo kyllästynyt ja kysynnän painopiste on siirtynyt palveluihin.

Suomessa on tilaa investoinneille, sillä yritykset menestyvät hyvin. Kuitenkin voitot on jaettu omistajille osinkoina, kun taas Ruotsissa yritykset ovat investoineet liiketoimintaansa.

Digitaalisten ratkaisujen hyödyt

Suomi investoi enemmän kuin Ruotsi rakennuksiin, mutta vähemmän automaatioon. Teollisuusrobotteja työntekijää kohti on vain noin puolet siitä, mitä Ruotsissa ja Saksassa on nähtävissä. Suomessa aineettomien investointien osuus on laskenut kaikkien investointien joukossa, kun taas Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ne kasvavat.

Ruotsissa innovaatiot näyttävät syntyvän digitaalisten palveluiden sektorilla. Tuotteita voidaan skaalata edullisesti ja lisäarvo kasvaa nopeasti suureksi.

Asiantuntijapula ja innovaatio

Tutkimukset osoittavat, että suurin este innovaatiolle Suomessa on asiantuntijoiden puute. Koski kuitenkin huomauttaa, että sama ongelma on myös Ruotsissa.

Meidän on nyt innostettava suomalaisia pk-yrityksiä digitaalisuuden ja datan tarjoamista mahdollisuuksista

Investoiminen tutkimukseen ja kehitykseen avaimena talouskasvuun

Suomi, joka kerran oli tutkimuksen ja kehityksen eturintamassa, on nähnyt merkittävän pudotuksen R&D-investoinneissaan, jääden jälkeen Ruotsista. On elintärkeää, että Suomi lisää investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, edistää innovaatiokulttuuria ja luo ympäristön, joka suosii yrittäjyyttä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että tämän digitaalisen kuilun kaventaminen Suomen ja Ruotsin välillä vaatii kattavaa lähestymistapaa, johon kuuluu lisääntyneitä IT-investointeja, lahjakkuuden kehittämistä, innovaation edistämistä ja yhteistyön tukemista. Näiden strategioiden omaksumisella Suomi voi vahvistaa talouskasvuaan, parantaa globaalia kilpailukykyään ja varmistaa kestävän tulevaisuuden.